Terveys on perinteisesti mielletty yhdeksi tärkeimmistä arvoista ihmiselämässä. Tällä perusteella voisi myös kuvitella, että terveyden edistäminen herättäisi positiivisiä tuntemuksia. Antaahan se mahdollisuuden kasvattaa terveyden pääomaa.

Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että ihmisillä saattaa olla hyvinkin negatiivinen mielikuva käsitteestä terveyden edistäminen.  Se saatetaan kokea ahdistavana, syyllisyyden tunteita herättävänä toimintana. Kuten luennollakin jo pohdittiin, jäin miettimään, mistä tämä voi johtua ja mitä se kertoo yhteiskunnasta.

Kokevatko ihmiset terveyden edistämisen kieltojen jakeluksi, joka kieltää kaiken mukavan ja on vielä kielloissaan hyvin ehdoton. Tällöin jo normaalista elämästä -suklaan syömisestä ja sohvalla lokoilusta- tulee syyllinen olo.

Jokin perusta tälläisilla mielikuvilla täytyy olla. Onko terveyden edistäminen kenties ollut perinteisesti ohjeiden ja neuvojen tuottamista? Ihmisille tarjotaan yhä enemmän ja enemmän tietoa siitä, kuinka tulisi syödä, kuinka paljon olisi harrastettava liikuntaa ja niin edelleen.  Tämä saattaa herättää avuttoman ja syyllisenkin olon, mikäli yksilö kokee, ettei pysty vastaamaan kaikkiin "vaatimuksiin". Kyse saattaisi olla myös tietotulvasta ja sen hallisemisen vaikeudesta - asioita ei osata laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Tässä nykymaailman tietotulvassa on tavallisen ihmisen varmasti hankala löytää se itselle oleellinen tieto ja pohtia tiedon paikkansapitävyyttä.

Se, kuinka ihmisten mielikuviin pystytään vaikuttamaan ja luomaan positiivisempaa kuvaa terveydestä ja terveyden edistämisestä, on minulle vielä kysymysmerkki. Kuitenkin kaikille pitäisi viestittää, ettei terveellinen elämäntapa ole niin vakavaa. Elämästä pitää pystyä nauttimaan!